sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Sekalainen setti dokumentteja

Yhden miehen uutiset (Outfoxed: Rupert Murdoch's War on Journalism, 2004)
Olen jostain teini-iän alkuvuosien hämäristä saakka ollut kiinnostunut journalismista ja toimittajan ura on aina keikkunut listoilla, kun on puhuttu että miksi haluan "isona". Niille, jotka ovat seuranneet amerikkalaisia komedia/parodiasarjoja ja puheohjelmia tai Amerikan meininkiä ylipäätään, Fox News on varmaan jo tuttu juttu. Kanavan yksipuolista ja puolueellista uutisointia parodioitaan ja pilkataan jenkeissä tuon tuostakin. Kohuista huolimatta kanavan katsojaluvut ovat pysyneet vakaina. Fox News vetää kaapeliverkon uutiskanavista eniten väkeä kotisohville ja ohittaa täten mm. CNN:n.

Fox Newsin omistaa Rupert Murdoch, jota on usein syytetty konservatiivien ja oikeistolaisten suosimisesta. Outfoxed -dokumentti porautuu Fox Newsin sisimpään ex-toimittajien haastattelujen kautta ja näyttää myös paljon mielenkiintoista materiaalia itse kanavan ohjelmistosta ja raporteista. Dokumentti kyseenalaistaa Foxin toimintatavat ja objektiivisuuden. Foxin oma tunnuslausehan on "Fair and Balanced".

Useat entiset toimittajat ja työntekijät kertovat, että heitä kehotettiin useaan eri otteeseen mustamaalaamaan demokraatteja ja liberaaleja. Konservatiivit ja republikaanit tuli esittää kaunistelevassa valossa ja tämä otettiin huomioon mm. haastateltavia valittaessa. Välillä dokumenttia katsoessa on vaikea ymmärtää, miksi ihmiset yhä katsovat Foxia. Tai miten kukaan voi uskoa Foxin olevan puolueeton uutisoija. Räikeimmissä videopätkissä "väärin ajattelevilta" haastateltavilta viedään mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä. Lisäksi eräs kanavan ärtyisä ohjelmanvetäjä suorastaan uhkailee vieraitaan.

Outfoxed on mielenkiintoinen dokumentti kenelle tahansa journalismista ja sananvapaudesta kiinnostuneelle. Suomessa dokumentti varmaan kiinnostaa aika rajattua yleisöä, sillä Fox Newsin "toilailut" eivät täällä jaksa niin innostaa.

Yhden miehen uutiset (Outfoxed: Rupert Murdoch's War on Journalism, 2004)
Ohjaus: Robert Greenwald
75 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 7.9/10


Ensimmäinen tappo (First Kill, 2001)


"Jos sota olisi helvettiä ja vain helvettiä, ihmiset eivät sotisi," toteaa Vietnamin sodan veteraani Michael Herr. Herr on kirjoittanut sotakokemuksistaan kirjoja ja muutaman leffakäsikirjoituksen. Hän on vastannut mm. Stanley Kubrickin Full Metal Jacketin (1987) screenplaysta.

Koko dokumentti oikeastaan kiteytyy Herrin sanoissa. Dokumentissa haastatellaan Vietnamin veteraaneja, jotka kertovat kokemuksistaan ja etenkin siitä, miltä tuntui tappaa toinen ihminen. Kertomusten joukossa on välillä erittäinkin järkyttävää ja raakaa materiaalia. Osa veteraaneista muistelee kaiholla sotapäiviään. Joku jopa myöntää kaipaavansa tappamista ja sen tuomaa adrenaliiniryöppyä, jota ei ole sittemmin muualta löytynyt. Osa nuorista sotilaista oli lähdössä sotaan innoissaan, odottaen ja omasta tahdostaan eikä suinkaan pakolla ja peläten.

Ensimmäinen tappo on kaunistelematon ja rehellinen dokumentti ja juuri siitä syystä vangitseva. Osa näytetyistä valokuvista on suorastaan epämiellyttävän raakoja, vaikka mitään kovin uutta valokuvamateriaalia ei esitetäkään. Kaikista tärkeimpiä ja vaikuttavimpia ovat tietysti veteraanien muistelut. Moni nuori mies oli sodasta palatessaan kovan konfliktin edessä. Sodassa tappaja on sankari, siviilissä barbaarinen murhaaja.

Ensimmäinen tappo (First Kill, 2001)
Ohjaus: Coco Schrijber
77 minuuttia
IMDb
Oma arvosana: 7.4/10


The Aristocrats (2005)


The Aristocrats on dokkari, joka kertoo vitsistä. Kyllä, yhdestä vitsistä. Elokuvan edetessä vitsiä kommentoi ja sen kertoo sata koomikkoa. Mukana ovat mm. Penn & Teller, Eric Idle, Robin Williams, Drew Carey, Lewis Black, Jason Alexander ja Hank Azaria.

Aristokraatit -vitsi on ollut tunnettu näyttelijä/koomikkopiireissä vuosikymmeniä, aina Vaudevillen ajoista lähtien. Vitsi on oikeastaan nerokas kaikessa yksinkertaisuudessaan. Se alkaa ja päättyy aina samalla (tai ainakin lähestulkoon samalla) tavalla, mutta siinä välissä voi olla oikeastaan mitä vain. Yleensä väliosa täytetään mahdollisimman vulgaarilla, härskillä ja perverssillä sanailulla. Aristokraatit onkin maailman räävittömin vitsi, koska se voi sisältää ihan mitä vain. Jokaisella on oma tapansa kertoa vitsi, eikä vitsillä ole edes mitään standardikestoa. Joku ylpeilee sillä, että on saanut vitsin kestämään tunnin tai jopa yli.

On tietysti aika kreisiä tehdä puolentoista tunnin dokumentti yhdestä vitsistä. Aluksi juttu jaksaa naurattaa kovastikin, mutta väljähtyy loppua kohden. Välillä dokumentti tuntuu liian insidelta, onhan kyseessä koomikoiden "oma juttu". Elokuvista ja elokuvahistoriasta kiinnostuneen on kuitenkin hauska seurata tällaista sisäpiirin ilottelua. Tiukkapipoille ja herkkähipiäisille tosikoille dokkarista ei ole, sillä vitsi sisältää usein yksityiskohtaistakin kuvailua mm. insestistä ja ulosteella leikkimisestä. Vain mielikuvitus on rajana, joskus ei sekään.

Oli muuten jännä nähdä kuka kertoo härskeimmän vitsin. Itseäni yllätti eniten Bob Saget, jota olen aina pitänyt melkoisena vässykkänä.

The Aristocrats (2005)
Ohjaus: Paul Provenza
89 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 7.4/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti