"Perustuu samannimiseen lautapeliin"

Cluedo - pelaa henkesi edestä

(Clue, 1985)

Lautapelistä elokuvaksi? Mikä outo siirtymä! Jo muutama vuosi sitten uutisoitiin siitä, kuinka Hollywoodia on alkanut vaivata lautapelikuume. Suunnitteilla oli useampikin klassiseen lautapeliin perustuva elokuva. Yksi niistä on ensi vuonna ensi-iltansa saava Battleship, joka perustuu... Laivanupotukseen. Siis oikeasti, elokuva Laivanupotuksesta. Voin jo kuvitella leffan dramaattisen sinisävyisen julisteen, jossa sankari seisoo laivan kannella, tuima katse kasvoillaan. Edessä lukee suurin metallinhohtoisin kirjaimin LAIVANUPOTUS. Sinänsä elokuvalla kahdesta tappelevasta laivastosta voi olla ihan potentiaalia, mutta onko pakko kertoa sen perustuvan laivanupotuspeliin? Tuskinpa sillä mitään myyntiä lisäävää markkina-arvoa on. Battleshipin lisäksi tekeillä on vielä tällä hetkellä nimetön Monopoli-projekti, jonka ohjaajaksi on huhuttu mm. Ridley Scottia. Mitään tarkempia speksejä tuskin kellään on tiedossa. Itsehän veikkaan leffan nimeksi Monopolia.

Olen itse aina ollut valtavan rakastunut lautapeleihin, kuten peleihin yleensäkin. Viimeviikkoisella kirpparikierroksella ostin pitkästä aikaa kaksi lautapeliä. Toinen niistä oli Cluedo. Muistin, että olen joskus nähnyt Cluedo-leffan. Kaverillani on se DVD:llä. Pelattuamme peliä päätimme myös katsoa leffan nyt, kun 25 vuotta myöhemmin pelileffatrendi on heräämässä henkiin.

Cluedo on pelinä sikäli loistava elokuvan aihe, että sillä on oikeasti tarina. Pelaajien täytyy selvittää murhaajan henkilöllisyys ja murhaaja voi olla kuka tahansa kuudesta pelattavasta hahmosta. Elokuvassa kuusi tulevaa epäiltyä, Mrs. Peacock, Mrs. White, Professori Plum, Mr. Green, Kenraali Mustard ja Miss Scarlet, saapuvat syrjäiseen, suureen kartanoon. Perillä heitä odottaa hovimestari Wadsworth ja sisäkkö Yvette. Kokki on keittiössä valmistamassa illallista. Illallisilla kuusikko käy kärsimättömäksi ja kaikki haluavat tietää miksi heidät on kutsuttu ja mikseivät he saa käyttää omia nimiään tai tietää mitään toisistaan. Pian seuraan liityy Mr. Boddy ja pikku hiljaa salaisuus alkaa paljastua.

Jokaisella kuudella on suuri salaisuus, jonka vuoksi heitä on kiristetty jo pitemmän aikaa. Mr. Boddy on tuo mainittu kiristäjä ja Wadsworth ilmoittaa poliisin olevan tulossa. Boddy jakaa kuudelle vieraalle jokaiselle oman laatikon, joista jokaisessa on eri murha-ase: kynttilänjalka, jakoavain, hirttoköysi, revolveri, tikari ja lyijyputki. Hän usuttaa heidät tappamaan Wadsworthin ja sammuttaa valot. Kun valot jälleen syttyvät, Boddy makaa lattialla kuolleena, eikä kukaan (murhaajaa lukuunottamatta) tiedä mitä tapahtui.

Olen henkilökohtaisesti hyvin viehtynyt yhden huoneen tai yhden talon elokuviin, kuten myös ns. reaaliajassa tapahtuviin leffoihin. Cluedo on molempia, mikä vain lisää mielenkiintoa. Vaikka tarina ei aivan täysin sijoitu pelkästään kartanon seinien sisälle, luen tämän yhden talon leffojen joukkoon. Tarinan edetessä ruumiita tulee aina vain lisää ja yhteydet eri henkilöiden välillä paljastuvat. Cluedo on kieltämättä näppärästi kirjoitettu. Dialogi on sujuvaa ja pitää mielenkiintoa hyvin yllä. Kuvaukseltaan leffa on varsin perinteikäs ja miellyttää silmää.

Kerronta vaihtelee jännittävästä murhamysteeristä kunnon vanhan ajan farssisekoiluun. Loppua kohden heitetään vielä vettä myllyyn tarjoamalla mysteerille useampi eri loppuratkaisu. Loppu jättääkin hymyn huulille ja hyvän mielen. Pientä takelteluakin kerronnassa on, ainakin itseäni alkoi väsyttää kun loppupuolella kaikki tapahtumat kerrattiin vielä askel askeleelta. Pieni tiivistäminen olisi ollut poikaa, vaikka hahmojen huoneesta huoneeseen koikkelehtiminen olikin sinällään ihan hauskaa.

Cluedolle ollaan kuuleman mukaan pykäämässä remakea. Julkaisuajankohtaa en muista, tai sitä ketä projektissa on mukana. Voi olla että leffa on julkaisussa jo tänä vuonna tai sitten yksi niitä kuuluisia haudattuja prokkiksia. Joka tapauksessa, on vaikea kuvitella millainen remakesta tulisi. Tällaisia elokuvia tehdään harmittavan vähän. En ole vielä uskaltanut katsoa remakea toisesta hienosta yhden talon dialogipainotteisesta leffasta, Joseph L. Mankiewiczin Pirullisesta pelistä (Sleuth, 1972).

Elokuvana Cluedo miellytti minua suunnattomasti ja tuntui muutaman vuoden katselutauon jälkeen täysin freesiltä. Kovin montaa kertaa lyhyemmän ajan sisään tätä tuskin jaksaisi katsoa, mutta muutaman vuoden välein toimii varmasti hyvin.

Cluedo - pelaa henkesi edestä (Clue, 1985)
Ohjaus: Jonathan Lynn
95 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 7.8/10