tiistai 8. toukokuuta 2012

Teinihurmurit suden vaatteissa

Teen Wolf eli ihmissusi murrosiässä (Teen Wolf, 1985)
Yliluonnolliset teini-ikäiset ei ole mitenkään tuore elokuvan aihe, eikä se ollut sitä myöskään vuonna 1985. Vain muutamaa vuotta aiemmin samaa oli yrittänyt Full Moon High, jota Suomessa markkinoitiin nimellä Teen Wolf - pallokentän kauhu.

Elokuvassa Scott Howard (Michael J. Fox) käy high schoolia pienessä kotikaupungissaan. Hän on toivottoman ihastunut koulunäytelmän tähtöseen Pamelaan, mutta tyttö ei suostu katsomaankaan Scottiin päin. Scott kuuluu koulun koripallojoukkueeseen, joka häviää matsinsa poikkeuksetta suurin luvuin. Edes valmentajaa ei jaksa enää kiinnostaa.

Eräänä päivänä Scott kuitenkin huomaa itsessään pieniä muutoksia. Testosteronin jyllätessä koriskentällä kynnet alkavat kasvaa pituutta ja käsiin ilmestyy pitkiä karvoja. Scott huomaa muuttuvansa ihmissudeksi! Aluksi olin muuten hieman pettynyt, kun Scott alkaa muuttua ihmissudeksi jo leffan ensimetreillä, eikä tässä olekaan mitään "koira puri minua öisellä hautausmaalla täyden kuun aikaan"-tarinaa. Pettymys helpottaa kun Scottin muodonmuutoksen syy selviää: hänen isänsä geenipoolissa ei nimittäin ole hurraamista.

Pian Scott oppii valjastamaan muutoksensa omaan käyttöönsä. Hän oppii hallitsemaan muuttumistaan ja osaa muuttua ihmissudeksi tarvittaessa. Koripallo sujuu paremmin karvaisena ja pian koulun joukkue onkin matkalla tähtiin. Scott ei kuitenkaan pohjimmiltaan kiinnosta vieläkään ketään, kaikkia kiinnostaa vain erikoinen ihmissusi. Scottin täytyy lopulta tehdä valinta: haluaako hän pysyä ihmissutena ja saada haluamansa Pamelan vai pysyä Scottina ja myöntää ihastuksensa lapsuudenystäväänsä Boofia kohtaan.




Kuten arvata saattaa, kyseessä on hyvin tyypillinen teinihömppä. Leffa julkaistiin samana vuonna kuin Foxin tähdittämä Paluu tulevaisuuteen (Back to the Future, 1985) ja Teen Wolfia markkinoinnissa hittileffaa käytettiinkin häikäilemättä hyväksi. Paluu tulevaisuuteen teki Foxista tähden, enkä ihmettelisi vaikka moni olisi mennyt katsomaan Teen Wolfin vain hänen takiaan.

Odottelin huomattavasti tuskaisempaa ja huonompaa leffaa, joten yllätyin positiivisesti. No, ainakin puoliksi. Leffa rullaa alussa melko hyvin, kasarisoundtrack pumppaa syntikkasoundeja pihalle kiitettävästi ja juonikin jaksaa kiinnostaa. Sitten kaikki katoaa jonnekkin. Juoni kun ei lopulta ole kummoinen ja draaman kaarikin jää jotenkin epäselväksi. Loppuhuipennus on niin laimea, ettei siihen juuri edes reagoi. Kaikki vain lipuu ohi hiljalleen.





Alkupuoli vaikutti niin lupaavalta, että loppu jää ihan harmittamaan. Alussa irtosi ihan naurutkin pariin otteeseen. Teen Wolfissa olisi sinänsä ainesta menestykseen. Ei tämä nyt ole sen kummempi kuin ne nuorisolle suunnatut elokuvat, joita itse esiteini-ikäisenä katselin ihan mielellään. Teen Wolfillekin siis todennäköisesti löytyy yleisönsä, kaikesta korniudesta huolimatta.

Ai niin, ja on tietysti vielä se penisjuttu. Tämä onkin ainoa asia, mistä tämä leffa oikeasti jaksetaan muistaa. Ohikiitävän hetken ennen lopputekstien alkua yksi ekstroista vetää pippelinsä ulos. Ilmeisesti kukaan tuotantotiimistä ei huomannut tapahtumaa tai sitten se on tietoinen veto heidän puoleltaan, mutta ainakaan sitä ei ole leffasta koskaan poistettu. En kyllä sitä itsekään huomannut ennen kuin tiesin mistä etsiä. Onnittelut leffan tekijöille! Teitte täyspitkän elokuvan, josta muistetaan vain sekunnin murto-osan mittainen penisvilahdus. Jotenkinhan sitä pitää erottua joukosta.

Teen Wolf eli ihmissusi murrosiässä (Teen Wolf, 1985)
Ohjaus: Rod Daniel
91 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 5.8/10


Teen Wolf Too (1987)
Niin uskomatonta kuin se onkin, jonkun mielestä oli oikeasti hyvä idea tehdä Teen Wolfille jatko-osa. Jipii!

Scottin serkku Todd (Jason Bateman) lähtee collegeen opiskelemaan eläinlääkäriksi. Ystävällisesti hän saa kyydin campukselle Scottin ihmissusi-isältä. Heti alussa hän huomaa, ettei collegen uusia tulokkaita kohdella silkkihansikkain. Kämppiksinä Toddilla on ensimmäisestä leffasta tutut Chubby (läski tyyppi) ja Scottin paras ystävä, luokan pelle Stiles (jonka näyttelijä on vaihtunut). Uusilla ystävillä on Toddin varalle odotuksia: muuttuuko hänkin ihmissudeksi?

Todd on päässyt opiskelemaan urheilustipendillä, joka hänelle on myönnetty nyrkkeilyansioista... joita hänellä ei tietenkään ole. Hieman ruipelonoloinen nuorukainen ei todellakaan ole nyrkkeilijäainesta ja ottaakin kehässä lukua heti kättelyssä. Hänen täytyy kuitenkin kyetä voittoihin, tai hänen stipendinsä perutaan ja opinnot loppuvat siihen. Arvaatteko jo miten tässä käy? Todd saa pian huomata kantavansa samaa geeniä kuin serkkunsa ja muutos ihmissudeksi alkaa juuri sopivasti collegen alettua. Ja kaikki urheiluhan sujuu niin paljon paremmin ihmissutena! Lopulta ennen niin tärkeät opinnot meinaavat jäädä kakkoseksi, kun ihmissuden muodossa saavutettu nyrkkeilymenestys alkaa maistua liiankin makealle.




Tästä eteenpäin juoni on 1:1 edellisen leffan kanssa. Heti campukselle saavuttuaan Todd tapaa ihastuttavan tytön, joka myös opiskelee tiedeaineita. Sen sijaan, että Todd myöntäisi ihastuksensa ja ryhtyisi tapailemaan tyttöä, hän alkaakin tavoitella blondia bimboa, jota Todd ei selvästi kiinnosta pätkääkään. Jes! Todd käy läpi kaikki samat identiteettikriisit kuin Scott aiemmin. Yhtä hyvin olisi vain voinut katsoa edellisen leffan uudestaan. Ainoaksi mielenkiintoiseksi asiaksi jää 18-vuotias Jason Bateman. Onhan se söpö, vaikka Michael J. Fox vetääkin tässä kisassa pitemmän korren. Fox osaa vetää roolin sopivasti koomisen överiksi, mutta Bateman on roolissaan aivan liian hillitty.

Yksi elokuvan comic relief on ilmeisesti tarkoitus olla koulun rehtori (tai vastaava) joka käy välillä karjumassa Toddille ja muistuttaa eri sanankääntein tätä harjoittelemaan nyrkkeilyä tai potkut tulee. Hahmo on lähinnä väsyttävä. Naurua yleisempi reaktio on "voi helvetti, taasko tuo tulee!"




Itse asiassa nukahdin leffan loppuhuipennuksen ajaksi, mutta en kuulemma missannut mitään. Ainoastaan urheilulaji oli eri, muuten loppukohtaus olisi voinut olla edellisestä leffasta. Propsit mielikuvituksen käytöstä! Ei ole vaikeaa todeta ensimmäistä leffaa kaksikon paremmaksi puoleksi. Onhan siinä se peniskin kaiken lisäksi. Ja huomattavasti parempi soundtrack! Jos siis tekee mieli seurata teini-ikäisten ihmissusien töppäilyjä, suosittelen kädenlämpöisesti ensimmäistä Teen Wolfia.

Teen Wolf Too (1987)
Ohjaus: Christopher Leitch
95 minuuttia
IMDb & traileri
Oma arvosana: 2.2/10

2 kommenttia:

  1. Oi, Teen Wolf on ollut pitkään katsomislistalla! Arviosi innoittamana taidan vihdoin ryhtyä toimeen, leffaan kuitenkin suhteellisen usein törmää kaikenlaisissa popkulttuuriviitteissä. Viime vuonna taisi peräti tulla joku uudelleenlämmittely tv-sarjan muodossa...

    VastaaPoista
  2. Teen Wolf on kyllä klassikko, ja Michael J Fox taas kerran aivan ilmiömäinen :) Tuota kakkososaa en muista edes nähneeni, pitääpä tsekata :)

    VastaaPoista