torstai 4. huhtikuuta 2013

Netflix-testi: sinne meni

Netflix-postauksia piti alun perin tulla neljä, mutta tyhjästä on paha nyhjästä - ei tästä nyt niin paljon asiaa ole. Tilaus päättyi eilen, joten tässäpä nyt vähän loppumietintöjä.

Kaiken kaikkiaan Netflix-mielikuva jäi ihan positiiviseksi, vaikka ainakaan ihan heti en olisi tästä mitään maksamassa. Tietokoneella saitti toimii ehdottomasti parhaiten, mutta muillakin laitteilla sovelluksen sai käyttöön melko vaivattomasti. Suurimmaksi suosikiksi läppärin jälkeen nousi vähän yllättäen Nintendo Wii. Valikoiman selailu oli helppoa ja suht nopeaa Wiin kaukosäätimellä ja ainoaksi miinukseksi jäi TV-sarjojen jatkuvan toiston puuttuminen. Wiillä katsottaessa piti ihan nousta sohvalta (tai ainakin etsiä ohjain kouraan) jos halusi katsoa useamman jakson putkeen (buu!). Seuraava jakso ei siis toistunut automaagisesti, kuten läppärillä. Lisäksi tiettyyn kohtaan kelaaminen oli tönkköä.

Kolmoseksi laitevertailussa tuli Nokia Lumia 820, jota tosin tuli ihan vain pikaisesti testattua. Selailu oli ihan näppärää, sovellus löytyi helposti ja kuvanlaatukin oli hyvä. Tosin testasin Lumiaa kämpillä huippunopealla W-lanilla, joten pelkkä halvin ja hitain liikkuva laajakaista tuskin samanlaiseen myllytykseen riittäisi. Viimeiseksi vertailussa jäi Playstation 3, joka oli ilman erillistä näppäimistöä vähän turhan tönkkö käytettävä. Asetuksien muuttaminen kesken toiston ei meinannut onnistua ja PS3:n testaaminen jäi lyhyeen.

Kuten jo viimeksi mainitsin, Netflixin tarjonta täytti tässä taloudessa lähinnä ysäriperversioita. Pääasiassa tarjonta on joko moneen kertaan nähtyä tai tylsää, mutta olihan se ihan hauskaa tsekata pitkästä aikaa joku Scream (1996). Melkeinpä parhaiten Netflix sopi TV-sarjojen katsomiseen. Sukuvikaa (Arrested Development) tuli katsottua jaksokaupalla. Myös stand-up -tarjonta oli laadullisesti ihan kelpo, vaikkakin suppeahko. Onneksi stand-upeissa ei muuten ollut suomitekstejä! Vietin yhden ihan kivan sairastelupäivän tsekkailemalla koko päivän Louis C.K.:ta ja satunnaisia uusia tuttavuuksia.

Testin aikana Netflixiin tipahteli pikku hiljaa uusia leffoja ja sarjoja. Miinusta siitä, että ainakaan minä en löytänyt mistään kollektiivista sivua, josta löytyisi kaikki uudet lisäykset aikajärjestyksessä. Uusien nimikkeiden bongaaminen oli siis lähinnä sellaista "oliko tuo täällä ennen?" -ihmettelyä. Avauduin jo aiemminkin siitä, että leffat jäävät mielestäni herkemmin kesken Netflixissä kuin vaikka DVD:ltä katsottuna. Lopulta kesken jäi kaksi leffaa: The Expendables ja Pee Wee's Big Adventure (älkää kysykö) ja pari huonompaa stand-up -pläjäystä. En halunnut enää jättää mitään kesken, joten viimeisen parin viikon aikana en juuri mitään aloittanutkaan ellen ollut ihan satavarma, että leffa tulee katsottua loppuun.

Peruin siis Netflixin ilmaiskuukauden päätteeksi, enkä varmaan ihan heti ole ottamassa sitä takaisin. Omassa elämässä Netflix olisi varmaan kätevin sairastellessa, kun ei jaksa nousta sohvalta läträämään DVD-kokoelmaa. Joten seuraavan kerran kun flunssa tai noro iskee ja useampi päivä kuluu lepolasse-asennossa, Netflix saattaa tehdä uuden tulemisen. 8e/kk ei kuitenkaan ole mikään ihan mahdoton hinta maksettavaksi, jos palvelulle on oikeasti käyttöä ja tarjonta miellyttää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti